Kiusaamisblogi 1. Suvaitsevaisuus, oman arvon tunteen järkkyminen ja toimintamme rajat

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa blogisarjaani, josta kerroin Koillis-Savo -lehden mielipidekirjoituksessani.

Käsittelimme luokkani kanssa hiljattain oppitunnilla suvaitsevaisuudesta ja kiusaamisesta kertovaa kappaletta. Pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

1.     Miksi on kiusaamista ja miksi joitakin ihmisiä kiusataan. 

2.     Milloin suvaitsevaisuus on:

a.     hyvä asia?

b.     huono asia?

Neljäsluokkalaiset omaksuivat hienosti oppitunnin keskeisen sisällön.

a.     Suvaitsevaisuus on hyvä asia silloin, kun ihmiset hyväksyvät toiset omana itsenään ilman syrjintää, mikä voi johtua esim. sukupuolesta, ihonväristä, terveydentilasta, ulkonäöstä, pukeutumisesta, uskonnosta, mielipiteestä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

b.     Suvaitsevaisuus on huono asia silloin kun hyväksytään sellaisia asioita kuten kiusaamista, ilkeitä puheita toisista tai muuten huonoa käyttäytymistä

Ensimmäiseen kysymykseen kiusaamisen syistä löysimme seuraavia vastauksia, jotka liittyvät suvaitsevaisuuteen. Usein erilaisuus aiheuttaa mm. ennakkoluuloja ja jopa pelkoa, mikä saattaa helposti muuttua syrjimiseksi tai kiusaamiseksi, mikäli asioita ei osata käsitellä oikein. Kiusaamista saattaa aiheuttaa myös ihmisten paha olo, joka purkautuu ulos ikävinä sanoina ja tekoina. Mistä sitten paha olo johtuu? 

Ihminen alkaa voida pahoin, mikäli hänen oman arvon tunteensa järkkyy. Meistä jokainen kaipaa hyväksyntää eli kokemuksen siitä, että on rakastettu ja toisille ihmisille kelpaava omana itsenään. Usein oman arvon tunne järkkyy valitettavasti jo lapsena. Syitä voi olla monenlaisia.

Omien havaintojeni mukaan me suomalaiset olemme jo useiden sukupolvien ajan joutuneet ansaitsemaan hyväksyntää vanhemmiltamme kovalla työnteolla. Tähän on varmastikin vaikuttanut maamme historia, jossa selviytyäksemme ja pärjätäksemme meidän on täytynyt tehdä kovasti työtä. Usein vanhemmat ovat iskostaneet jo varhain lapsiinsa ahkeruuden ja työnteon asenteen, mikä kohtuuden rajoissa on tietenkin erinomainen arvo.

Toinen ihmisten oman arvon tunnetta järkyttävä asia ovat rikkinäiset ihmissuhteet, joissa on paljon kipua ja tuskaa, mistä seuraa arvottomuuden ja hyljätyksi tulemisen kokemuksia. Nämä ovat monessa perheessä seurausta traumoista, joita sota-aika on jättänyt ihmisiin. Käsittelemättöminä traumojen synnyttämä paha olo siirtyy sukupolvelta toiselle.

Oppituntimme lopuksi pohdimme oman toimintamme rajoja ja loimme kaksi sääntöä, joiden tarkoituksena auttaa meitä parempaan kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa.

1.     Aseta omalle toiminnallesi rajat: sano asioita ja tee tekoja niin että et pahoita toisten mieltä.

2.     Aseta rajat sille, miten sinua voi ja saa kohdella.

Kun pyrkii toimimaan niin, ettei pahoita toisen mieltä, niin ei ainakaan niin helposti joudu toisten vihan tai kiukunpurkausten kohteeksi. Kun taas osaa tiedostaa ja tunnistaa epäasiallisen toiminnan itseä kohtaan, on helpompi asettaa rajat sille, miten itseä saa kohdella. Nämä voivat suojata meitä kiusatuksi joutumiselta.

Itse en ole näissä asioissa aina kovin hyvin onnistunut, mutta onneksi voin yrittää kehittää toimintaani.  Tästä aiheesta aionkin sitten kirjoittaa enemmän tulevissa blogeissani. 

Seuraavaa blogitekstiä odotellessa voi vaikka syventyä tutkimaan Juha-Tapion uuden laulun sanoja, joissa käsitellään samoja aiheita kuin tulevissa blogeissani.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiusaamisblogi 2. Arvottomuuden tunne altistaa kiusaamiselle

Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?