Luovaa ja liikuttavaa vaikuttamista

Tämä artikkeli on julkaistu Liikunnan ja Terveystiedon opettajat Ry:n 2/26 lehdessä 30.4.2026. Vuosi vuodelta vastaan tulee yhä enemmän oppilaita, joilla on vaikeuksia jaksaa työskennellä koulussa täyttä aikaa oppitunnille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tällä on iso vaikutus oppimiseen ja valmiuksiin, joita peruskoulu voi oppilaille antaa tulevaa elämää varten. Tässä artikkelissa pyrin havainnollistamaan, kuinka työssäni   autan oppilaita saavuttamaan riittävää fyysistä toimintakykyä jaksamisen ja oppimisen tueksi.          Olosuhteet vaikuttavat oppimiseen       Olen kiitollisessa asemamassa opettaessani liikuntaa, sillä puitteet oppilaiden liikuttamiseen koulussamme ovat kunnossa. Opetan 27 oppilaan luokkaa yhdessä toisen opettajan ja vähintään yhden koulunkäynninohjaajan kanssa. Käytössämme on kolmeen lohkoon jaettava sali ja riittävä välineistö, mikä helpottaa eriyttämistä ja sujuvaa tuntityöskentelyä. Myös koulun lähiympäris...

Alla oleva kirjoitus on julkaistu hieman lyhyempänä Savon Sanomissa 22.3.2026 Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uskonnonopetuksen korvaamista kaikille yhteisellä katsomusaineella. Esitystä perustellaan yhdenvertaisuudella ja säästöillä.     Suomen kristillisten kirkkojen piispat kannattavat oman uskonnonopetuksen säilyttämistä ja nostavat esiin perinteisen kristillisen katsomuksellisen identiteetin merkityksen  kulttuurimme rakentumiselle. Piispojen mukaan perinteistä irrotettu tapa tarkastella katsomuksia ilman eläytymistä oman uskonnon kertomuksiin ja tapoihin ei ole etenkään alakouluikäisille luontevaa  (HS 17.3.).   Teologian maisteri, kirkkohallituksen kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov puolusti kirjoituksessaan (SS 18.3.) myös oman uskonnonopetuksen jatkumista ja toi esiin nykyisen uskonnonopetuksemme luonnetta. Opetus ei ole ollut tunnustuksellista vuoden 2003 jälkeen, eikä oppitunneilla siten harjoiteta uskontoa. Opetussuunnitelma...

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 9.1. Kansanedustaja ja liikunnanopettaja Markku Siponen (kesk.) nosti mielipidekirjoituksessaan (SS 31.12.) esille tärkeitä huomioita lasten fyysisen toimintakyvyn tilanteesta.  Vaikka MOVE!-mittausten tulokset paranivat hieman edellisvuodesta, maaseudun oppilaiden tulokset olivat edelleen heikompia kuin kaupunkilaisilla. Siposen arvio syistä osuu oikeaan: pitkät välimatkat ja nykyiset kuljetusratkaisut heikentävät maaseudun koululaisten mahdollisuuksia koulumatkaliikuntaan ja iltaharrastuksiin. Taloudellisista syistä monet kunnat järjestävät koulukyydit niin, että Harrastamisen Suomen mallin kerhoihin osallistuminen on kuljetusoppilaille käytännössä mahdotonta. Ratkaisun on lähdettävä kouluista. Siellä tavoitamme kaikki lapset ja nuoret, ja siellä on paras osaamispotentiaali lasten liikuttamiseen. Harrastamisen Suomen mallin kerhot eivät yksin riitä, vaikka on tärkeää, että kaikki halukkaat niihin pääsevät. Vapaaehtoisuuden lisäksi vain...

  Tässä kirjoituksessa pohdin seuraavia aiheita: 1.         Miten liikunnasta voi tulla kivaa ja nautinnollista? 2.       Ylipainon merkitystä liikuntataitojen oppimiseen 3.       Aikuisten suhtautumista koululiikuntaan ja lasten liikuntataitojen harjoitteluun sekä yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia vallitseviin asenteisiin ja koulujen arkeen   Edellisessä kirjoituksessani havainnollistin sitä, millaisia fyysisiä valmiuksia lapsilla ja nuorilla tulisi olla, jotta heillä olisi edellytyksiä saavuttaa riittävään fyysiseen toimintakykyyn edellyttävät tulokset 5. luokan MOVE-mittauksissa. Olen tutkinut liikuntataitojen ja fyysisen kunnon kehittymistä liikunnanopettajaopintoihin liittyvässä gradussani sekä havainnoimalla oppilaiden oppimista tähänastisen työurani eli noin 20 vuoden aikana. Lisäksi olin opintojeni aikana mukana väitöskirjatutkimuksen mittauksissa, joissa kerättiin aineistoa 7. -luokkalaisten liikuntataitojen kehittymi...

Haluan tällä kirjoituksella havainnollistaa, mitä riittävä fyysinen toimintakyky pitää sisällään ja miksi sen saavuttaminen on tänä päivänä vaikeaa isolle osalle lapsista ja nuorista. Lisäksi kerron, miten työssäni opettajana pyrin auttamaan oppilaita saavuttamaan riittävän fyysisen toimintakyvyn.   Kun tarkastelemme liitteenä olevaa kuvaa UKK-instituutin lasten ja nuorten liikuntasuosituksesta, havaitsemme, että reipasta ja rasittavaa liikuntaa tulisi sisältyä 7-17 -vuotiaan lapsen ja nuoren elämään joka päivä yhden tunnin verran.    UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikuntasuositus   Reipas ja rasittava liikunta on sellaista, missä hengästyy, tulee hiki ja lihakset rasittuvat eli väsyvät. Lapsilla tämän tunnin voisi ajatella tulevan varsin helposti täyteen päivän mittaan useista lyhyemmistä jaksoista, jos esim. koulussa välitunneilla pelataan, hippaa, jalkapalloa, hypitään keppariesteitä ja jos liikutaan koulumatkat jalan tai pyörällä. S äännöllisyys, rutiinit ja...