Tekstit

Lääkkeitä liikkumattomuuteen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen

Tämä kirjoitus on jatko-osa 22.3. ilmestyneeseen kirjoitukseeni lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittämisestä. Kirjoitin aiheesta eduskuntavaalien alla toivoen ehdokkailta kannaottoja, miten liikkumista voitaisiin lisätä. Presidentti Sauli Niinistökin otti kantaa 13.4. valtiopäivien avajaispuheissaan suomalaisten heikkenevään kuntoon ja lihavuuden lisääntymiseen.     Nyt viime päivinä asiaa on käsitelty Savon Sanomien juttusarjassa, jossa eri tahot ovat esitelleet näkemyksiään ja kokemuksiaan lasten liikkumisesta ja koululiikunnasta.   Tässä kirjoituksessani esitän taustaa ja perusteluita sille, miten lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä voitaisiin yksinkertaisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä kehittää.   Harrastamisen Suomen malli on ollut hyvä yritys lisätä lasten hyvinvointia, mutta liikkumisen osalta se tavoittaa huonosti juuri niitä, jotka tarvitsisivat liikkumista eniten. Osa päättäjistä vaatii yhtä tai useampaa lisäliikuntatuntia viikkoon. En usko sen tu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lasten fyysisen toimintakyvyn parantaminen ei vaadi taikatemppuja tai lisäkustannuksia

THL:n selvityksen mukaan noin 60% suomalaisista liikkuu suosituksen mukaan liian vähän. Tästä seuraa valtiollemme 4,7 miljardin euron vuosittaiset kulut. Viimeisimmän  Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa  (LIITU) -tutkimuksen mukaan riittävästi liikkuvien lasten määrä on edelleen vähentynyt. Suunta, jossa lasten fyysinen toimintakyky heikkenee, on ollut jo vuosia havaittavissa, mutta korjaustoimenpiteissä ei olla tähän mennessä onnistuttu.   Näin eduskuntavaalien alla asiaa on onneksi nostettu esiin aiempaa enemmän. Keskusteluissa ei ainakaan toistaiseksi ole kuultu mitään merkittäviä korjausehdotuksia. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkumista pitää lisätä.    Lähes parinkymmenen vuoden luokan- ja liikunnanopettajan työurani aikana olen havainnut, että oppilailla juoksuaskeleiden määrä on vahvassa yhteydessä riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamiseen. Juoksun kautta tuleva iskutus ja hengästyminen ovat ensiarvoisen tärkei
Lähetä kommentti
Lue lisää

Opettajalle huomautus yritysyhteistyöstä ja somepäivityksistä

Alla oleva kirjoitus on julkaistu Facebook-profiilissani 25.2.  Nyt kun noin parin vuoden ajan jatkunut ”tanssi” on tullut siihen pisteeseen, että aletaan puhua julkisuudessa nimillä niin minullakin on viimein mahdollisuus esittää omia näkemyksiäni ja ajatuksiani asioista, joita kantelija on halunnut tuoda julkisuuteen. Savon Sanomien aiheesta kirjoittama juttu on mielestäni erittäin asiallinen, mutta on maksumuurin takana, joten teen tähän jonkinlaisen koonnin sen sisällöstä lisäten siihen oman näkökulmani. Savon Sanomat 25.2.  kirjoittaa kolmesta AVI:lta tulleesta huomautuksesta, jotka olen saanut: Minun näkökulmasta katsottuna kysymys on seuraavanlaisista laiminlyönneistä/väärin menettelyistä. 1.      1.  huomautus Minä ja työnantajani emme huomanneet kysyä vanhemmilta lupaa oppilaiden liikuntatulosten tallentamiseen siinä vaiheessa, kun kehittämääni monipuolisuusanalyysityökalua oli käytetty n. puoli vuotta ja työkalu siirtyi yrityksen omistukseen. Kysyimme luvan, kun meitä siitä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.10.2022 kansainvälisenä opettajien päivänä. Kirjoituksessaan ”Nykykasvatus ei tue riittävästi lasten psyykkistä terveyttä” (HS 9.9.) psykiatrian erikoislääkäri Liisa Löytynoja nosti esiin huolestuttavia havaintoja nuorten elämästä ja esitti ratkaisuja niiden korjaamiseksi.    Toistakymmentä vuotta peruskouluissa työskennelleinä jaamme huolen lasten hyvinvoinnista. Löytynojan huomiot rajattoman kasvatuksen seurauksista kohdistuivat erityisesti huonoon itsetuntoon ja sosiaalisten taitojen puutteeseen sekä olemattomiin stressinhallintataitoihin. Nämä ovat havaintojemme mukaan juurisyitä oppilaiden lisääntyneeseen pahoinvointiin vaikeuttaen myös perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.       Liiallinen ruutuaika tuo omat haasteensa oppilaiden keskittymiskyvyn ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Koulun arjessa tämä näkyy vaikeutena reagoida kuultuun ohjeistukseen ja toimia sen mukaisesti. Sosiaalisten taitojen puute taas
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kiusaamisblogi 3. Kiusaamisen siemen itää kulttuurissamme ja itsetunnossamme

Tässä kolmannessa blogissani lupasin käsitellä erilaisuuteen liittyvää kiusaamista, itseluottamusta sekä kiusaamisuhkan vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen yhteisössä.   Koulussamme oli hiljattain koko koulun yhteinen vanhempainilta, jossa käsittelimme kiusaamista. Tehtävänämme oli pohtia pienryhmissä mm. kiusaamisen ilmenemistä ja etsiä ratkaisuja sen kitkemiseksi. Monesta ryhmästä nousi esille erilaisuuteen liittyvä kiusaaminen, jonka vuoksi joutuu helposti silmätikuksi tai eristetyksi muusta porukasta. Syyksi voi riittää vääränlainen pukeutuminen, poikkeava käyttäytyminen, ulkonäkö tms. Vanhempien keskusteluissa nousi esille huoli kiusatuksi joutumisesta, jos vaatteet eivät ole yleisesti hyväksyttyjä, niin sanottuja ”merkkivaatteita”. Tämä on varmasti aito huoli, sillä oppilaat ovat myös ilmaisseet saman syyn kiusatuksi joutumiselle.   Miksi meidän on niin vaikeaa sietää ja hyväksyä erilaisuutta?   Ajattelen, että usein kysymys on niin sanotuista kirjoittamattomista säännöistä el
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lapsi tarvitsee rakkauden rakennuspalikoita terveen itsetunnon kehittymiseen

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 30.8.2020 Ensimmäiset viikot koulutyössä ovat nostaneet jälleen esiin erittäin kipeästi tarpeita, joita lapset ja nuoret janoavat kehittyäkseen ihmisinä. Kuka huomaa lasten tarpeet, kulkee aidosti rinnalla ja vastaa heidän tarpeisiinsa? Lapsi tarvitsee turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön, jossa hänellä on tilaa olla oma itsensä. Mahdollisuus yrittää, erehtyä, onnistua ja löytää omat vahvuutensa kehittävät lapsen minäkuvaa ja auttavat uskomaan omiin kykyihin. Turvallinen ja kannustava ympäristö tarkoittaa esimerkiksi kotia tai koulua, jossa on ”työrauha” ja johtajuus aikuisella. Tällöin lapsella on tilaa olla lapsi, eikä hänen tarvitse pelätä epäonnistumista tai kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat aikuisille. Turvallisessa kodissa, koulussa sekä harrastusympäristössä on selkeät säännöt. Liian moni lapsi menee päivittäin yli siitä, mistä aita on matalin, koska aikuisen aito läsnäolo puuttuu lapsen elämästä ja hän saa päättää liikaa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kiusaamisblogi 2. Arvottomuuden tunne altistaa kiusaamiselle

Ensimmäisessä blogissani käsittelin suvaitsevaisuutta, oman toiminnan rajoja sekä omanarvontunnon järkkymistä, jotka liittyvät kiusaamiseen. Tässä toisessa blogissa avaan kiusaamisen käsitettä. Esitän toimintamallin, miten voimme välttää kiusaamiskierteen syntymisen. Haluan myös avata lisää omanarvontunnon kehittymistä ja sen vaikutusta kiusaamisilmiön syntyyn.   Wikipedian   mukaan:   ”Kiusaaminen  on samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä. Kiusaaminen voi olla fyysistä, kuten töniminen tai lyöminen, sanallista, kuten haukkuminen tai pilkkaaminen, tai psykologista, kuten yksin jättäminen tai eristäminen sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaajan ja kiusatun suhde on epätasa-arvoinen, sillä kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön. Kiusaamisen jatkuvuus erottaa sen ohimenevistä riidoista.”   Koulussa olemme luokkani kanssa miettineet, että miten voisimme puuttua tilanteisiin, jotka saattavat synnyttää kiusaamista pitk
Lähetä kommentti
Lue lisää