Tekstit

Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.10.2022 kansainvälisenä opettajien päivänä. Kirjoituksessaan ”Nykykasvatus ei tue riittävästi lasten psyykkistä terveyttä” (HS 9.9.) psykiatrian erikoislääkäri Liisa Löytynoja nosti esiin huolestuttavia havaintoja nuorten elämästä ja esitti ratkaisuja niiden korjaamiseksi.    Toistakymmentä vuotta peruskouluissa työskennelleinä jaamme huolen lasten hyvinvoinnista. Löytynojan huomiot rajattoman kasvatuksen seurauksista kohdistuivat erityisesti huonoon itsetuntoon ja sosiaalisten taitojen puutteeseen sekä olemattomiin stressinhallintataitoihin. Nämä ovat havaintojemme mukaan juurisyitä oppilaiden lisääntyneeseen pahoinvointiin vaikeuttaen myös perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.       Liiallinen ruutuaika tuo omat haasteensa oppilaiden keskittymiskyvyn ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Koulun arjessa tämä näkyy vaikeutena reagoida kuultuun ohjeistukseen ja toimia sen mukaisesti. Sosiaalisten taitojen puute taas

Kiusaamisblogi 3. Kiusaamisen siemen itää kulttuurissamme ja itsetunnossamme

Tässä kolmannessa blogissani lupasin käsitellä erilaisuuteen liittyvää kiusaamista, itseluottamusta sekä kiusaamisuhkan vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen yhteisössä.   Koulussamme oli hiljattain koko koulun yhteinen vanhempainilta, jossa käsittelimme kiusaamista. Tehtävänämme oli pohtia pienryhmissä mm. kiusaamisen ilmenemistä ja etsiä ratkaisuja sen kitkemiseksi. Monesta ryhmästä nousi esille erilaisuuteen liittyvä kiusaaminen, jonka vuoksi joutuu helposti silmätikuksi tai eristetyksi muusta porukasta. Syyksi voi riittää vääränlainen pukeutuminen, poikkeava käyttäytyminen, ulkonäkö tms. Vanhempien keskusteluissa nousi esille huoli kiusatuksi joutumisesta, jos vaatteet eivät ole yleisesti hyväksyttyjä, niin sanottuja ”merkkivaatteita”. Tämä on varmasti aito huoli, sillä oppilaat ovat myös ilmaisseet saman syyn kiusatuksi joutumiselle.   Miksi meidän on niin vaikeaa sietää ja hyväksyä erilaisuutta?   Ajattelen, että usein kysymys on niin sanotuista kirjoittamattomista säännöistä el

Lapsi tarvitsee rakkauden rakennuspalikoita terveen itsetunnon kehittymiseen

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 30.8.2020 Ensimmäiset viikot koulutyössä ovat nostaneet jälleen esiin erittäin kipeästi tarpeita, joita lapset ja nuoret janoavat kehittyäkseen ihmisinä. Kuka huomaa lasten tarpeet, kulkee aidosti rinnalla ja vastaa heidän tarpeisiinsa? Lapsi tarvitsee turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön, jossa hänellä on tilaa olla oma itsensä. Mahdollisuus yrittää, erehtyä, onnistua ja löytää omat vahvuutensa kehittävät lapsen minäkuvaa ja auttavat uskomaan omiin kykyihin. Turvallinen ja kannustava ympäristö tarkoittaa esimerkiksi kotia tai koulua, jossa on ”työrauha” ja johtajuus aikuisella. Tällöin lapsella on tilaa olla lapsi, eikä hänen tarvitse pelätä epäonnistumista tai kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat aikuisille. Turvallisessa kodissa, koulussa sekä harrastusympäristössä on selkeät säännöt. Liian moni lapsi menee päivittäin yli siitä, mistä aita on matalin, koska aikuisen aito läsnäolo puuttuu lapsen elämästä ja hän saa päättää liikaa

Kiusaamisblogi 2. Arvottomuuden tunne altistaa kiusaamiselle

Ensimmäisessä blogissani käsittelin suvaitsevaisuutta, oman toiminnan rajoja sekä omanarvontunnon järkkymistä, jotka liittyvät kiusaamiseen. Tässä toisessa blogissa avaan kiusaamisen käsitettä. Esitän toimintamallin, miten voimme välttää kiusaamiskierteen syntymisen. Haluan myös avata lisää omanarvontunnon kehittymistä ja sen vaikutusta kiusaamisilmiön syntyyn.   Wikipedian   mukaan:   ”Kiusaaminen  on samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä. Kiusaaminen voi olla fyysistä, kuten töniminen tai lyöminen, sanallista, kuten haukkuminen tai pilkkaaminen, tai psykologista, kuten yksin jättäminen tai eristäminen sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaajan ja kiusatun suhde on epätasa-arvoinen, sillä kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön. Kiusaamisen jatkuvuus erottaa sen ohimenevistä riidoista.”   Koulussa olemme luokkani kanssa miettineet, että miten voisimme puuttua tilanteisiin, jotka saattavat synnyttää kiusaamista pitk

Kiusaamisblogi 1. Suvaitsevaisuus, oman arvon tunteen järkkyminen ja toimintamme rajat

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa blogisarjaani, josta kerroin Koillis-Savo -lehden mielipidekirjoituksessani . Käsittelimme luokkani kanssa hiljattain oppitunnilla suvaitsevaisuudesta ja kiusaamisesta kertovaa kappaletta. Pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin. 1.       Miksi on kiusaamista ja miksi joitakin ihmisiä kiusataan.  2.       Milloin suvaitsevaisuus on: a.       hyvä asia? b.       huono asia? Neljäsluokkalaiset omaksuivat hienosti oppitunnin keskeisen sisällön. a.       Suvaitsevaisuus on hyvä asia silloin, kun ihmiset hyväksyvät toiset omana itsenään ilman syrjintää, mikä voi johtua esim. sukupuolesta, ihonväristä, terveydentilasta, ulkonäöstä, pukeutumisesta, uskonnosta, mielipiteestä tai seksuaalisesta suuntautumisesta. b.       Suvaitsevaisuus on huono asia silloin kun hyväksytään sellaisia asioita kuten kiusaamista, ilkeitä puheita toisista tai muuten huonoa käyttäytymistä Ensimmäiseen kysymykseen kiusaamisen syistä löysimme seuraavia vastauksia, jotka liittyvät s

Kiusaaminen ei ole pelkästään koulun ongelma

Tämä kirjoitus on julkaistu Koillis-Savo-lehdessä 13.4.2022 Kaavin koulun vuoden 2021 kiusaamistilastot ovat nousseet keskusteluihin viime aikoina.  Asiaa on puitu sosiaalisessa mediassa ja entinen Koillis-Savo lehden päätoimittaja   Pirjo Mononenkin   nosti aiheen esille täällä mielipideosastolla viime viikon lehdessä. On hyvä, että asiasta ollaan huolissaan, mutta tapa miten keskustelua käydään, kertoo mielestäni siitä, että kiusaamisen ydinsyytä ei ole täysin tunnistettu.   Uskon, että me opettajat teemme kiusaamisen kitkemiseksi joka päivä parhaamme kaikissa maamme kouluissa. Tämä viimeisin THL:n tilasto perustuu Kaavin osalta siis kahdelle luokalle tehtyyn kyselyyn, jossa puhutaan vajaan 40 oppilaan otannasta. Pienillä paikkakunnilla tilastoprosentit saattavat heilahdella vuosittain hyvinkin merkittävästi verrattuna paikkakuntiin, jossa kyselyyn vastaajia on satoja. Koulumme omassa luokille 1-6 teettämässämme koulukyselyssä, johon vastasi 135 oppilasta, kiusaamista koki 11,9% oppi

Laadukas opetus luo edellytykset liikkumiselle ja huippu-urheilulle

Seuraava kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.11.2020.    Keskiviikkona 11.11. Yle TV1:n olympiakomitean puheenjohtajatentissä etsittiin ratkaisuja liikuntaan ja huippu-urheiluun liittyviin haasteisiin maassamme.  Susanna Rahkamo  painotti laajaa mahdollistamista ja liikuntainnostuksen lisäämistä järjestötyön kautta.  Ilkka Kanerva  olisi valmis satsaamaan perheisiin tekemällä liikuntakuluista kotitalousvähennyskelpoisia ja  Sari Multala  tukisi enemmän vanhempia lasten liikuttamisessa. Nämä keinot ovat tervetulleita, mutta mielestäni kaipaamme kipeästi myös uudistuksia, jotka varmistaisivat liikunnallisen tasa-arvon toteutumisen mahdollisimman laajasti.                       Pystymmekö ottamaan kopin yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevista lapsista, joita seura- ja järjestötyö ei tavoita? Juuri tämä joukko tarvitsisi liikuntaa elämäänsä kaikista kipeimmin. Isolla osalla vanhemmista ei erilaisista tukitoimista huolimatta ole resursseja varmistaa lastensa riittävää ja la