Luottamushenkilön toiminta ja rooli -Kohti kiusaamisvapaata ilmapiiriä Kaavin kunnassa

Kirjoitin jokunen viikko sitten Koillis-Savo -lehteen mielipidekirjoituksen ryhtiliikkeestä Kaavin kuntakuvan kirkastamiseksi. Kirjoituksessa sivusin luottamushenkilön roolia ja toimintaa. Kaavilaisten luottamushenkilöiden toimintakulttuurissa olisi mielestäni paljonkin petrattavaa, mikäli haluamme, että ilmapiiri Kaavilla jatkossa paranee ja kunnan työntekijät saavat tarvitsemansa työrauhan. Tässä kirjoituksessani pureudun siis luottamushenkilön rooliin ja toimintaan. Lisäksi avaan kiusaamiskäsitettä ja esitän toimia, joiden avulla kunnassa esiintyvä kiusaaminen saadaan loppumaan ja luottamushenkilöiden ja virkamiesten välistä yhteistyötä toimivammaksi. 

Lähdin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2004, jolloin aloitin työt Kaavilla. Ehdin olla valtuustossa ja kunnan hallituksessa kolme kautta ja tämän pian päättyvän valtuustokauden olen seurannut tapahtumia sivusta. Voin siis sanoa tuntevani varsin hyvin kaavilaisen poliittisen toimintakulttuurin. Tämän reilun 15 vuoden aikana olen valitettavasti joutunut kohtaamaan useampia tilanteita, joissa luottamushenkilö on toiminut todella epäasiallisesti ja törkeästi hoitaessaan tehtäväänsä. Useimmin nämä törkeydet ovat kohdistuneet johtaviin viranhaltijoihin tai heidän läheisimpiin alaisiinsa. Tämä epäasiallinen kohtelu on melkein poikkeuksetta tullut johtavien poliitikkojen eli hallituksen jäsenten tai puheenjohtajiston toimesta ja sitä on jatkunut aivan näihin päiviin saakka.  Murto-osasta siitä mitä on tapahtunut, olemme saaneet lukea myös viime aikoina lehtien palstalta. 

Useimmiten epäasiallinen käyttäytyminen on liittynyt siihen, että luottamushenkilö yrittää ohjata/ohjeistaa viranhaltijaa hänen työssään saadakseen jotakin etua tai hyötyä itselleen tai ajamilleen tavoitteille. Mikäli viranhaltija ei toimi luottamushenkilön toiveiden mukaan, niin siitä seuraa jonkinlainen rangaistus eli uhkailua aseman/työpaikan menettämisestä tai tunteenpurkauksia, jotka tulevat esiin solvauksina.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ruotia tapahtunutta, vaan ennemminkin auttaa lukijaa ymmärtämään, miten olemme päätyneet nykyiseen tulehtuneeseen tilanteeseen, jossa kunnastamme uutisoidaan negatiivisesti ja henkilöstö vaihtuu jatkuvasti. Haluan myös esittää ratkaisuja, miten voisimme päästä eroon tästä ikävästä toimintakulttuurista. Näissä kuvaamissani tapauksissahan on kyse kiusaamisesta, jota ilmeisesti tekijät itse eivät tunnista tai pysty näkemään kiusaamisena. Kyse on myös siitä, että luottamushenkilöt ovat ymmärtäneet väärin oman roolinsa. Luottamushenkilön tehtävänähän on auttaa ja tukea työntekijöitä hoitamaan tehtäväänsä annettujen resurssien puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla. 

No mikä sitten tekee edellä kuvatusta toiminnasta kiusaamista? Kiusaamisessa on kysymys tilanteesta, jossa osapuolet eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa vaan toinen osapuoli on jostakin syystä vahvempi. Puheenjohtajisto, kunnanhallituksen jäsenet ja valtuutetut edustavat työnantajaa eli ovat esimiesasemassa kunnan työntekijöihin nähden. Hehän tekevät päätökset kunnan työntekijöiden palkkaamisesta ja työsuhteista. Työntekijät ovatkin kertoneet tai tietooni on tullut useampi kuin yksi tapaus, jossa luottamushenkilö on antanut ymmärtää viranhaltijalle, että hänen työssään tekemällä ratkaisulla tai päätöksellä voi olla vaikutuksia työsuhteen jatkumiseen. Nämä tapaukset ovat aiheuttaneet ahdistusta ja osa näistä työntekijöistä ei ole enää Kaavin kunnan palveluksessa.

Lukijalle herää varmasti kysymys, että miksi emme ole puuttuneet asioihin tai tehneet mitään asioiden korjaamiseksi. Tämä on erittäin hyvä ja oleellinen kysymys jo senkin vuoksi, että monet näistä epäasiallisuuksista ovat hyvin yleisesti luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöidenkin tiedossa. Kiusaamisilmiössä useimmiten pelko ja häpeä estävät puuttumasta asioihin. Vaatii paljon rohkeutta nostaa asia esille ja kertoa, että saatu kohtelu ei tunnu hyvälle, eikä ole hyväksyttävää. Kiusaamistilanteessa kiusaaja saa usein kiusatun tuntemaan häpeää eli ajattelemaan, että hänessä tai hänen tavassa toimia on jotain vikaa, mikä oikeuttaa kyseiseen kohteluun. Tällöin kiusattu usein alistuu kohtaloonsa ja näin kiusaamiskierre on valmis. On myös helpompi vaan antaa asioiden olla ja toivoa, ettei kiusaaminen enää jatkuisi. Lisäksi kiusaaja voi pyytää anteeksi ja luvata parantaa tapansa, mutta jatkaa kuitenkin myöhemmin epäasiallista toimintaansa. Haluaisin tässä yhteydessä painottaa sitä, että myös sivustaseuraajat ovat osallisia kiusaamiseen ja sen mahdollistamiseen, mikäli eivät puutu tapahtuneeseen, vaikka ovat asioista tietoisia tai jopa seuranneet aitiopaikalta kiusaamista.

Jotta kiusaaminen Kaavin kunnassa saataisiin loppumaan ja muutenkin parannettua viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä toimintaa ja kommunikaatiota, olisi mielestäni paikallaan tulevan valtuustokauden alussa pitää seminaari, jossa käydään läpi eri henkilöiden roolia kunnallisessa päätöksenteossa. Kaavin kuntaan tulisi mielestäni luoda toimintaohje, miten epäasialliseen käyttäytymiseen reagoidaan ja puututaan jatkossa. Olisi myös tärkeää, että kaikki luottamushenkilöt sekä työntekijät sitoutuvat kiusaamattomuuteen. Toivottavaa myös olisi, että kunnan poliittista toimintaa johtavat jatkossa henkilöt, joilla ei ole kiusaamishistoriaa ja heillä tulisi myös olla rohkeutta ja kykyä puuttua kiusaamiseen, mikäli sitä jatkossa ilmenee.

 

Kaavin kuntahan sitoutui viime vuoden lopulla Raahen kunnan järjestämään koulukiusaamisen vastaiseen kampanjaan. Tämä on hieno ele ja siitä olisikin hyvä jatkaa laajentamalla haastetta koskemaan koko kunnan toimintaa.