Kohti kirkkaampaa kuntakuvaa

 Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 12.1.2025 hieman lyhennettynä ”Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen. Minne käynkin maailmassa, Sinä olet hoitamassa. Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee.”   Virsi 492 ja muut lastenvirret soivat ala-asteaikanani aamuisin koko koulun yhteisessä päivänavauksessa. Noin viisi minuuttia kestäneen toimituksen lopuksi otettiin opettajan johdolla aamurukous ja lähdettiin luokkiin lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen.    Nykyään virret eivät juuri koulujen päivänavauksissa soi ja monet koulut ovat luopuneet uskonnollista ohjelmaa sisältävistä tilaisuuksista ja juhlista pelätessään jälkiseuraamuksia.  Vaikka uskonnottomien ja muihin uskontoihin kuuluvien osuus on lisääntynyt, kristillisiin seurakuntiin kuuluvia on edelleen noin kaksi kolmasosaa kansalaisistamme.  Silti lakeja ja käytänteitä on muutettu tällä vuosituhannella pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän vähemmistön tahdon mukaan vähemmän kristillisik...

  Tämän viikon keskiviikkona tulivat syksyn valtakunnalliset Move-mittausten tulokset ja tiistaina Kaavin kunnan kasvun ja oppimisen lautakunta käsitteli valtuustoaloitteeni liikunnan lisäämisestä Kaavin alakoululaisille. Esitin kuljetusoppilaiden nouto- ja jättöpysäkkien siirtämistä noin 500 metrin päähän koulusta, jolloin oppilaille tulisi päivittäin noin kilometrin matka lisää liikuntaa.  Jo aloitetta jättäessäni tiedostin, että sen läpimeno sellaisenaan on epätodennäköistä. Toivoin kuitenkin, että aloite herättäisi erityisesti aikuiset pohtimaan arkisia valintojaan lasten liikkumisen lisäämiseksi. Tavoitteeni oli ja on edelleen, että Kaavin kunnassa lähdettäisiin toden teolla miettimään, miten heikentynyttä fyysistä aktiivisuutta voitaisiin kehittää ja ryhtyä vaikuttaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Aloitteeseeni liittyen on tapahtunut seuraavia positiivisia asioita: Aloite on tullut kaavilaisten erityisesti oppilaiden vanhempien tietoisuuteen ja site...

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien verkkolehdessä 12.9. ja printissä 13.9. Mielipidekirjoitukseni ( SS 24.8. ) oppimistavoitteiden lisäämisestä liikuntaan ja puolen kilometrin kävelyn lisäämisestä kuljetusoppilaille on herättänyt keskustelua. Sen vuoksi avaan nyt hieman ehdotukseni perusteita. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että lasten liikkuminen on vähentynyt ja fyysinen toimintakyky laskenut. Haja-asutusalueiden nuorten fyysinen toimintakyky on heikompi kuin kaupunkilaisnuorilla. Tämä selittynee hyvin pitkälti koulujen lakkautuksilla ja lisääntyneellä kuljetustarpeella. Vaikuttaa siltä, että monet eivät täysin hahmota, mikä on riittävä fyysinen toimintakyky ja sen merkitys kasvuikäisen hyvinvointiin. Sen sijaan keskustelu ohjautuu usein liikunnasta saataviin elämyksiin ja positiivisiin kokemuksiin. En vähättele niiden merkitystä. Uskon, että opettajat pyrkivät tekemään liikunnasta mahdollisimman miellyttävää, ja kyllähän lapset liikunnasta nauttivatkin. Se on useiden ky...

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.8. Ministeri Sari Essayahin (kd) kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokouksessa tekemä esitys liikunnan lisäämisestä esi- ja perusopetukseen on tervetullut ehdotus kansallisen liikkumattomuusongelmamme kohentamiseksi.    Sarin ehdottamassa Ranskan mallissa maamme esi- ja perusopetukseen lisättäisiin reipasta kuntoa kohottavaa liikuntaa puoli tuntia jokaiseen koulupäivään kunkin opettajan parhaaksi katsomalla tavalla. Tämän esityksen hyvä puoli on siinä, että perusopetuksen tuntijakoon ei tarvitsisi puuttua, vaan jokainen yksikkö ja opettaja voisi valita omaan toimintaympäristöön parhaiten sopivan tavan toteuttaa lisäys. Olen Essayahin kanssa samaa mieltä siitä, että muutos liikuntatottumuksiin pitäisi saada aikaan kuuden ja yhdentoista ikävuoden välillä, jolloin suhde liikkumiseen muotoutuu.   Maamme harvaan asutuilla seuduilla kuten Pohjois-Savossa koulukyydit näyttelevät nykyään suurta osaa lasten liikkumattomu...

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 15.11.2023 Viime aikoina ei ole voinut välttyä huolestuttavilta uutisilta lasten ja nuorten elintavoista ja niiden negatiivisista vaikutuksista heidän elämään.   Moni alaikäinen viettää suurimman osan valveillaoloajastaan tuijottaen jonkin älylaitteen näyttöä, pelaamisen, somettamisen tai videoiden katselun merkeissä. Somemaailmassa tarkkaavaisuutemme siirtyy asiasta toiseen muutaman sekunnin välein etsiessämme mielenkiintoisempia sisältöjä. Tämä on yksi iso syy peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon romahtamiseen, sillä oppiminen vaatii pidempikestoista yhteen asiaan keskittymistä. Älylaitteiden kautta totumme saamaan mielihyväntunteen helposti ilman ponnistelua. Tämän seurauksena pientäkin vaivannäköä vaativat tehtävät arjessa alkavat tuntua vastenmieliseltä tuoden lisähaasteita oppimistilanteisiin.   Riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamisesta on tullut lisääntyneen ruutuajan myötä entistäkin vaikea...

Tämä kirjoitus on jatko-osa 22.3. ilmestyneeseen kirjoitukseeni lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittämisestä. Kirjoitin aiheesta eduskuntavaalien alla toivoen ehdokkailta kannaottoja, miten liikkumista voitaisiin lisätä. Presidentti Sauli Niinistökin otti kantaa 13.4. valtiopäivien avajaispuheissaan suomalaisten heikkenevään kuntoon ja lihavuuden lisääntymiseen.     Nyt viime päivinä asiaa on käsitelty Savon Sanomien juttusarjassa, jossa eri tahot ovat esitelleet näkemyksiään ja kokemuksiaan lasten liikkumisesta ja koululiikunnasta.   Tässä kirjoituksessani esitän taustaa ja perusteluita sille, miten lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä voitaisiin yksinkertaisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä kehittää.   Harrastamisen Suomen malli on ollut hyvä yritys lisätä lasten hyvinvointia, mutta liikkumisen osalta se tavoittaa huonosti juuri niitä, jotka tarvitsisivat liikkumista eniten. Osa päättäjistä vaatii yhtä tai useampaa lisäliikuntatuntia viikk...