Tekstit

10 minuutin reipas kävely raittiissa ilmassa ei tee meille kenellekään pahaa

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien verkkolehdessä 12.9. ja printissä 13.9. Mielipidekirjoitukseni ( SS 24.8. ) oppimistavoitteiden lisäämisestä liikuntaan ja puolen kilometrin kävelyn lisäämisestä kuljetusoppilaille on herättänyt keskustelua. Sen vuoksi avaan nyt hieman ehdotukseni perusteita. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että lasten liikkuminen on vähentynyt ja fyysinen toimintakyky laskenut. Haja-asutusalueiden nuorten fyysinen toimintakyky on heikompi kuin kaupunkilaisnuorilla. Tämä selittynee hyvin pitkälti koulujen lakkautuksilla ja lisääntyneellä kuljetustarpeella. Vaikuttaa siltä, että monet eivät täysin hahmota, mikä on riittävä fyysinen toimintakyky ja sen merkitys kasvuikäisen hyvinvointiin. Sen sijaan keskustelu ohjautuu usein liikunnasta saataviin elämyksiin ja positiivisiin kokemuksiin. En vähättele niiden merkitystä. Uskon, että opettajat pyrkivät tekemään liikunnasta mahdollisimman miellyttävää, ja kyllähän lapset liikunnasta nauttivatkin. Se on useiden ky
Lähetä kommentti
Lue lisää

Liikunnan lisäys on kaivattu ratkaisu nykytilanteeseen

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.8. Ministeri Sari Essayahin (kd) kristillisdemokraattien puoluehallituksen kokouksessa tekemä esitys liikunnan lisäämisestä esi- ja perusopetukseen on tervetullut ehdotus kansallisen liikkumattomuusongelmamme kohentamiseksi.    Sarin ehdottamassa Ranskan mallissa maamme esi- ja perusopetukseen lisättäisiin reipasta kuntoa kohottavaa liikuntaa puoli tuntia jokaiseen koulupäivään kunkin opettajan parhaaksi katsomalla tavalla. Tämän esityksen hyvä puoli on siinä, että perusopetuksen tuntijakoon ei tarvitsisi puuttua, vaan jokainen yksikkö ja opettaja voisi valita omaan toimintaympäristöön parhaiten sopivan tavan toteuttaa lisäys. Olen Essayahin kanssa samaa mieltä siitä, että muutos liikuntatottumuksiin pitäisi saada aikaan kuuden ja yhdentoista ikävuoden välillä, jolloin suhde liikkumiseen muotoutuu.   Maamme harvaan asutuilla seuduilla kuten Pohjois-Savossa koulukyydit näyttelevät nykyään suurta osaa lasten liikkumattomuudessa älylaitteide
Lähetä kommentti
Lue lisää

Huomioita lasten ja nuorten elintavoista ja niiden vaikutuksista heidän hyvinvointiin

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 15.11.2023 Viime aikoina ei ole voinut välttyä huolestuttavilta uutisilta lasten ja nuorten elintavoista ja niiden negatiivisista vaikutuksista heidän elämään.   Moni alaikäinen viettää suurimman osan valveillaoloajastaan tuijottaen jonkin älylaitteen näyttöä, pelaamisen, somettamisen tai videoiden katselun merkeissä. Somemaailmassa tarkkaavaisuutemme siirtyy asiasta toiseen muutaman sekunnin välein etsiessämme mielenkiintoisempia sisältöjä. Tämä on yksi iso syy peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon romahtamiseen, sillä oppiminen vaatii pidempikestoista yhteen asiaan keskittymistä. Älylaitteiden kautta totumme saamaan mielihyväntunteen helposti ilman ponnistelua. Tämän seurauksena pientäkin vaivannäköä vaativat tehtävät arjessa alkavat tuntua vastenmieliseltä tuoden lisähaasteita oppimistilanteisiin.   Riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamisesta on tullut lisääntyneen ruutuajan myötä entistäkin vaikeampaa. Mik
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lääkkeitä liikkumattomuuteen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen

Tämä kirjoitus on jatko-osa 22.3. ilmestyneeseen kirjoitukseeni lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittämisestä. Kirjoitin aiheesta eduskuntavaalien alla toivoen ehdokkailta kannaottoja, miten liikkumista voitaisiin lisätä. Presidentti Sauli Niinistökin otti kantaa 13.4. valtiopäivien avajaispuheissaan suomalaisten heikkenevään kuntoon ja lihavuuden lisääntymiseen.     Nyt viime päivinä asiaa on käsitelty Savon Sanomien juttusarjassa, jossa eri tahot ovat esitelleet näkemyksiään ja kokemuksiaan lasten liikkumisesta ja koululiikunnasta.   Tässä kirjoituksessani esitän taustaa ja perusteluita sille, miten lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä voitaisiin yksinkertaisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä kehittää.   Harrastamisen Suomen malli on ollut hyvä yritys lisätä lasten hyvinvointia, mutta liikkumisen osalta se tavoittaa huonosti juuri niitä, jotka tarvitsisivat liikkumista eniten. Osa päättäjistä vaatii yhtä tai useampaa lisäliikuntatuntia viikkoon. En usko sen tu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lasten fyysisen toimintakyvyn parantaminen ei vaadi taikatemppuja tai lisäkustannuksia

THL:n selvityksen mukaan noin 60% suomalaisista liikkuu suosituksen mukaan liian vähän. Tästä seuraa valtiollemme 4,7 miljardin euron vuosittaiset kulut. Viimeisimmän  Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa  (LIITU) -tutkimuksen mukaan riittävästi liikkuvien lasten määrä on edelleen vähentynyt. Suunta, jossa lasten fyysinen toimintakyky heikkenee, on ollut jo vuosia havaittavissa, mutta korjaustoimenpiteissä ei olla tähän mennessä onnistuttu.   Näin eduskuntavaalien alla asiaa on onneksi nostettu esiin aiempaa enemmän. Keskusteluissa ei ainakaan toistaiseksi ole kuultu mitään merkittäviä korjausehdotuksia. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkumista pitää lisätä.    Lähes parinkymmenen vuoden luokan- ja liikunnanopettajan työurani aikana olen havainnut, että oppilailla juoksuaskeleiden määrä on vahvassa yhteydessä riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamiseen. Juoksun kautta tuleva iskutus ja hengästyminen ovat ensiarvoisen tärkei
Lähetä kommentti
Lue lisää

Opettajalle huomautus yritysyhteistyöstä ja somepäivityksistä

Alla oleva kirjoitus on julkaistu Facebook-profiilissani 25.2.  Nyt kun noin parin vuoden ajan jatkunut ”tanssi” on tullut siihen pisteeseen, että aletaan puhua julkisuudessa nimillä niin minullakin on viimein mahdollisuus esittää omia näkemyksiäni ja ajatuksiani asioista, joita kantelija on halunnut tuoda julkisuuteen. Savon Sanomien aiheesta kirjoittama juttu on mielestäni erittäin asiallinen, mutta on maksumuurin takana, joten teen tähän jonkinlaisen koonnin sen sisällöstä lisäten siihen oman näkökulmani. Savon Sanomat 25.2.  kirjoittaa kolmesta AVI:lta tulleesta huomautuksesta, jotka olen saanut: Minun näkökulmasta katsottuna kysymys on seuraavanlaisista laiminlyönneistä/väärin menettelyistä. 1.      1.  huomautus Minä ja työnantajani emme huomanneet kysyä vanhemmilta lupaa oppilaiden liikuntatulosten tallentamiseen siinä vaiheessa, kun kehittämääni monipuolisuusanalyysityökalua oli käytetty n. puoli vuotta ja työkalu siirtyi yrityksen omistukseen. Kysyimme luvan, kun meitä siitä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.10.2022 kansainvälisenä opettajien päivänä. Kirjoituksessaan ”Nykykasvatus ei tue riittävästi lasten psyykkistä terveyttä” (HS 9.9.) psykiatrian erikoislääkäri Liisa Löytynoja nosti esiin huolestuttavia havaintoja nuorten elämästä ja esitti ratkaisuja niiden korjaamiseksi.    Toistakymmentä vuotta peruskouluissa työskennelleinä jaamme huolen lasten hyvinvoinnista. Löytynojan huomiot rajattoman kasvatuksen seurauksista kohdistuivat erityisesti huonoon itsetuntoon ja sosiaalisten taitojen puutteeseen sekä olemattomiin stressinhallintataitoihin. Nämä ovat havaintojemme mukaan juurisyitä oppilaiden lisääntyneeseen pahoinvointiin vaikeuttaen myös perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.       Liiallinen ruutuaika tuo omat haasteensa oppilaiden keskittymiskyvyn ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Koulun arjessa tämä näkyy vaikeutena reagoida kuultuun ohjeistukseen ja toimia sen mukaisesti. Sosiaalisten taitojen puute taas
Lähetä kommentti
Lue lisää