Huomioita lasten ja nuorten elintavoista ja niiden vaikutuksista heidän hyvinvointiin

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 15.11.2023

Viime aikoina ei ole voinut välttyä huolestuttavilta uutisilta lasten ja nuorten elintavoista ja niiden negatiivisista vaikutuksista heidän elämään.

 

Moni alaikäinen viettää suurimman osan valveillaoloajastaan tuijottaen jonkin älylaitteen näyttöä, pelaamisen, somettamisen tai videoiden katselun merkeissä. Somemaailmassa tarkkaavaisuutemme siirtyy asiasta toiseen muutaman sekunnin välein etsiessämme mielenkiintoisempia sisältöjä. Tämä on yksi iso syy peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon romahtamiseen, sillä oppiminen vaatii pidempikestoista yhteen asiaan keskittymistä. Älylaitteiden kautta totumme saamaan mielihyväntunteen helposti ilman ponnistelua. Tämän seurauksena pientäkin vaivannäköä vaativat tehtävät arjessa alkavat tuntua vastenmieliseltä tuoden lisähaasteita oppimistilanteisiin.

 

Riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamisesta on tullut lisääntyneen ruutuajan myötä entistäkin vaikeampaa. Mikäli liikunta ja siinä koettu fyysinen rasitus eivät ole kuuluneet lapsen elämään, saattavat hikoilu, hengästyminen ja lihasten kipeytyminen tuntua hyvinkin epämiellyttäviltä tai jopa pelottavilta. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä niin fyysisen kuin henkisenkin kehittymisen kannalta. Liikunnan avulla opitaan mitä parhaimmalla tavalla pinnistelemään ja työskentelemään välillä oman mukavuusalueen ulkopuolella, mikä edistää oppimista sekä itseluottamuksen ja realistisen minäkuvan kehittymistä. Lisäksi liikunta parantaa unen laatua sekä ohjaa syömään säännöllisesti ja terveellisemmin luoden edellytyksiä hyvälle vastustuskyvylle.

 

Suurin syy lasten epäterveellisten elämäntottumusten taustalta löytyy meistä aikuisista. Vaikuttaa siltä, että monille tämän päivän kasvattajista lapset ovat enemmänkin kavereita, joille on vaikea asettaa terveellistä kasvua ja kehittymistä tukevat rajat sekä ikä- ja kehitystasolle riittävä vaatimustaso. Sen sijaan lapsia yritetään viimeiseen saakka suojella pettymyksiltä, jotka yhä useamman kohdalla purkautuvat voimakkainakin kiukkukohtauksina. 

 

Kouluissa kohtaamme tänä päivänä yhä enemmän keskittymis- ja oppimisvaikeuksista, heikosta itsetunnosta ja mielenterveysoireista kärsiviä oppilaita. Huolestuttavinta tässä kehityksessä on se, että monet oppilaista eivät enää kestä sitä, että heiltä edellytetään perusopetuslain ja koulun järjestyssääntöjen noudattamista, kuten opetukseen osallistumista tai läksyjen tekemistä.

 

Onneksi viime aikoina on kuultu myös rohkaisevia esimerkkejä siitä, kuinka pienillä arjen teoilla voidaan saada aikaan positiivista muutosta. Keravan koulujen keppijumppa on yksi osoitus, kuinka reilun viiden minuutin päivittäinen fyysinen aktiivisuus on lisännyt oppilaiden vireyttä, keskittymiskykyä ja oppimista. Vastaavia avauksia kaivataan enemmän.

 

Uskon, että jokainen meistä laittaisi tottumuksiaan uusiksi, mikäli tiedostaisi kuinka paljon pienet valinnat jokaisessa päivässä aamupuurosta iltarukoukseen parantavat elämämme laatua. Haluankin haastaa aikuisia pohtimaan yhdessä perheen kanssa vietettyjen hetkien kuten ruokailujen, kotitöiden ja ulkoilun merkitystä. Vai onko nykyajan työelämän vaatimukset tehneet näistä mahdottomia?  Moni vanhempi pystyisi vähentämään merkittävästi myös omaa ruutuaikaa ja antamaan vapautuvan ajan perheelleen. 

 

Maamme hyvinvointi on rakennettu sotien jälkeen kovalla työllä hyvin vaatimattomista olosuhteista käsin. Hirvittää seurata aitiopaikalta, kun tätä saavutettua hyvää ollaan pikkuhiljaa menettämässä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Opettajalle huomautus yritysyhteistyöstä ja somepäivityksistä

Lasten fyysisen toimintakyvyn parantaminen ei vaadi taikatemppuja tai lisäkustannuksia