Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.10.2022 kansainvälisenä opettajien päivänä.

Kirjoituksessaan ”Nykykasvatus ei tue riittävästi lasten psyykkistä terveyttä” (HS 9.9.) psykiatrian erikoislääkäri Liisa Löytynoja nosti esiin huolestuttavia havaintoja nuorten elämästä ja esitti ratkaisuja niiden korjaamiseksi. 

 

Toistakymmentä vuotta peruskouluissa työskennelleinä jaamme huolen lasten hyvinvoinnista. Löytynojan huomiot rajattoman kasvatuksen seurauksista kohdistuivat erityisesti huonoon itsetuntoon ja sosiaalisten taitojen puutteeseen sekä olemattomiin stressinhallintataitoihin. Nämä ovat havaintojemme mukaan juurisyitä oppilaiden lisääntyneeseen pahoinvointiin vaikeuttaen myös perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.   

  

Liiallinen ruutuaika tuo omat haasteensa oppilaiden keskittymiskyvyn ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Koulun arjessa tämä näkyy vaikeutena reagoida kuultuun ohjeistukseen ja toimia sen mukaisesti. Sosiaalisten taitojen puute taas vaikeuttaa työskentelyä ryhmässä ja johtaa helpommin konflikteihin.  

  

Aikuisen läsnäololla ja turvallisilla rajoilla niin kotona kuin koulussa on merkittävä vaikutus lapsen itsetunnon kehittymiseen. Lapsen stressinsietokyky ja toiminnanohjaus kehittyvät, kun hänelle asetetaan pienestä pitäen ikä- ja kehitystasolle sopivat rajat ja opetetaan ottamaan vastuuta arjen toiminnoista.  

 

Rajojen ja vastuun puuttuessa stressinsieto ja -hallinta eivät pääse kehittymään normaalisti. Lapsi ei opi asettamaan kehittymiselleen realistisia tavoitteita, eikä kykene ottamaan vastuuta toiminnastaan. Tämä vaikeuttaa uuden oppimista ja vaikuttaa negatiivisesti myös itsetunnon kehittymiseen. 

 

Viimeisen vuosikymmenen aikana edellä kuvatut haasteet ovat enenevässä määrin vaikeuttaneet opettajien työtä ja lisänneet työkuormaa. Tämä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta, mikä ilmenee usein työuupumuksena. 

  

Kykenemmekö jatkossa takaamaan peruskoululaisille riittävät valmiudet selvitä opiskelun ja työelämän vaatimuksista? Miten varmistaisimme sopivasti rajoja ja rakkautta fyysisen sekä psyykkisen hyvinvoinnin perusedellytysten saavuttamiseksi, ja kuinka lisätä perheiden yhteistä ruutuvapaata aikaa?  

 

Löytynojan esittämät paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja kehittämisyksikkö omilla toimenpideohjelmillaan voisivat tuoda helpotusta tilanteeseen. Voisiko nykyistä Suomen malliakin hioa vielä niin, että harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä pystyttäisiin varmistamaan erityisesti niille lapsille, joilla ei ole muita harrastuksia?  

 

Korjaavia toimenpiteitä odotellessamme voisimme itse kukin pohtia, mikä estää meitä jo tässä ajassa tekemästä valintoja, jotka vievät omaa ja perheemme hyvinvointia parempaan suuntaan?   

  

Pasi Pitkänen, luokanopettaja, Kaavi

Petteri Muotka, rehtori, Jyväskylä  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

10 minuutin reipas kävely raittiissa ilmassa ei tee meille kenellekään pahaa

Huomioita lasten ja nuorten elintavoista ja niiden vaikutuksista heidän hyvinvointiin

Liikunnan lisäys on kaivattu ratkaisu nykytilanteeseen