Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?

Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.10.2022 kansainvälisenä opettajien päivänä.

Kirjoituksessaan ”Nykykasvatus ei tue riittävästi lasten psyykkistä terveyttä” (HS 9.9.) psykiatrian erikoislääkäri Liisa Löytynoja nosti esiin huolestuttavia havaintoja nuorten elämästä ja esitti ratkaisuja niiden korjaamiseksi. 

 

Toistakymmentä vuotta peruskouluissa työskennelleinä jaamme huolen lasten hyvinvoinnista. Löytynojan huomiot rajattoman kasvatuksen seurauksista kohdistuivat erityisesti huonoon itsetuntoon ja sosiaalisten taitojen puutteeseen sekä olemattomiin stressinhallintataitoihin. Nämä ovat havaintojemme mukaan juurisyitä oppilaiden lisääntyneeseen pahoinvointiin vaikeuttaen myös perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.   

  

Liiallinen ruutuaika tuo omat haasteensa oppilaiden keskittymiskyvyn ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Koulun arjessa tämä näkyy vaikeutena reagoida kuultuun ohjeistukseen ja toimia sen mukaisesti. Sosiaalisten taitojen puute taas vaikeuttaa työskentelyä ryhmässä ja johtaa helpommin konflikteihin.  

  

Aikuisen läsnäololla ja turvallisilla rajoilla niin kotona kuin koulussa on merkittävä vaikutus lapsen itsetunnon kehittymiseen. Lapsen stressinsietokyky ja toiminnanohjaus kehittyvät, kun hänelle asetetaan pienestä pitäen ikä- ja kehitystasolle sopivat rajat ja opetetaan ottamaan vastuuta arjen toiminnoista.  

 

Rajojen ja vastuun puuttuessa stressinsieto ja -hallinta eivät pääse kehittymään normaalisti. Lapsi ei opi asettamaan kehittymiselleen realistisia tavoitteita, eikä kykene ottamaan vastuuta toiminnastaan. Tämä vaikeuttaa uuden oppimista ja vaikuttaa negatiivisesti myös itsetunnon kehittymiseen. 

 

Viimeisen vuosikymmenen aikana edellä kuvatut haasteet ovat enenevässä määrin vaikeuttaneet opettajien työtä ja lisänneet työkuormaa. Tämä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta, mikä ilmenee usein työuupumuksena. 

  

Kykenemmekö jatkossa takaamaan peruskoululaisille riittävät valmiudet selvitä opiskelun ja työelämän vaatimuksista? Miten varmistaisimme sopivasti rajoja ja rakkautta fyysisen sekä psyykkisen hyvinvoinnin perusedellytysten saavuttamiseksi, ja kuinka lisätä perheiden yhteistä ruutuvapaata aikaa?  

 

Löytynojan esittämät paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja kehittämisyksikkö omilla toimenpideohjelmillaan voisivat tuoda helpotusta tilanteeseen. Voisiko nykyistä Suomen malliakin hioa vielä niin, että harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä pystyttäisiin varmistamaan erityisesti niille lapsille, joilla ei ole muita harrastuksia?  

 

Korjaavia toimenpiteitä odotellessamme voisimme itse kukin pohtia, mikä estää meitä jo tässä ajassa tekemästä valintoja, jotka vievät omaa ja perheemme hyvinvointia parempaan suuntaan?   

  

Pasi Pitkänen, luokanopettaja, Kaavi

Petteri Muotka, rehtori, Jyväskylä  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huomioita lasten ja nuorten elintavoista ja niiden vaikutuksista heidän hyvinvointiin

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 15.11.2023 Viime aikoina ei ole voinut välttyä huolestuttavilta uutisilta lasten ja nuorten elintavoista ja niiden negatiivisista vaikutuksista heidän elämään.   Moni alaikäinen viettää suurimman osan valveillaoloajastaan tuijottaen jonkin älylaitteen näyttöä, pelaamisen, somettamisen tai videoiden katselun merkeissä. Somemaailmassa tarkkaavaisuutemme siirtyy asiasta toiseen muutaman sekunnin välein etsiessämme mielenkiintoisempia sisältöjä. Tämä on yksi iso syy peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon romahtamiseen, sillä oppiminen vaatii pidempikestoista yhteen asiaan keskittymistä. Älylaitteiden kautta totumme saamaan mielihyväntunteen helposti ilman ponnistelua. Tämän seurauksena pientäkin vaivannäköä vaativat tehtävät arjessa alkavat tuntua vastenmieliseltä tuoden lisähaasteita oppimistilanteisiin.   Riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamisesta on tullut lisääntyneen ruutuajan myötä entistäkin vaikeampaa. Mik
Lue lisää

Lääkkeitä liikkumattomuuteen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen

Tämä kirjoitus on jatko-osa 22.3. ilmestyneeseen kirjoitukseeni lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittämisestä. Kirjoitin aiheesta eduskuntavaalien alla toivoen ehdokkailta kannaottoja, miten liikkumista voitaisiin lisätä. Presidentti Sauli Niinistökin otti kantaa 13.4. valtiopäivien avajaispuheissaan suomalaisten heikkenevään kuntoon ja lihavuuden lisääntymiseen.     Nyt viime päivinä asiaa on käsitelty Savon Sanomien juttusarjassa, jossa eri tahot ovat esitelleet näkemyksiään ja kokemuksiaan lasten liikkumisesta ja koululiikunnasta.   Tässä kirjoituksessani esitän taustaa ja perusteluita sille, miten lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä voitaisiin yksinkertaisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä kehittää.   Harrastamisen Suomen malli on ollut hyvä yritys lisätä lasten hyvinvointia, mutta liikkumisen osalta se tavoittaa huonosti juuri niitä, jotka tarvitsisivat liikkumista eniten. Osa päättäjistä vaatii yhtä tai useampaa lisäliikuntatuntia viikkoon. En usko sen tu
Lue lisää

Lasten fyysisen toimintakyvyn parantaminen ei vaadi taikatemppuja tai lisäkustannuksia

THL:n selvityksen mukaan noin 60% suomalaisista liikkuu suosituksen mukaan liian vähän. Tästä seuraa valtiollemme 4,7 miljardin euron vuosittaiset kulut. Viimeisimmän  Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa  (LIITU) -tutkimuksen mukaan riittävästi liikkuvien lasten määrä on edelleen vähentynyt. Suunta, jossa lasten fyysinen toimintakyky heikkenee, on ollut jo vuosia havaittavissa, mutta korjaustoimenpiteissä ei olla tähän mennessä onnistuttu.   Näin eduskuntavaalien alla asiaa on onneksi nostettu esiin aiempaa enemmän. Keskusteluissa ei ainakaan toistaiseksi ole kuultu mitään merkittäviä korjausehdotuksia. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkumista pitää lisätä.    Lähes parinkymmenen vuoden luokan- ja liikunnanopettajan työurani aikana olen havainnut, että oppilailla juoksuaskeleiden määrä on vahvassa yhteydessä riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamiseen. Juoksun kautta tuleva iskutus ja hengästyminen ovat ensiarvoisen tärkei
Lue lisää