Lapsi tarvitsee rakkauden rakennuspalikoita terveen itsetunnon kehittymiseen
Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 30.8.2020
Ensimmäiset viikot koulutyössä ovat nostaneet jälleen esiin erittäin kipeästi tarpeita, joita lapset ja nuoret janoavat kehittyäkseen ihmisinä. Kuka huomaa lasten tarpeet, kulkee aidosti rinnalla ja vastaa heidän tarpeisiinsa?
Lapsi tarvitsee turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön, jossa hänellä on tilaa olla oma itsensä. Mahdollisuus yrittää, erehtyä, onnistua ja löytää omat vahvuutensa kehittävät lapsen minäkuvaa ja auttavat uskomaan omiin kykyihin.
Turvallinen ja kannustava ympäristö tarkoittaa esimerkiksi kotia tai koulua, jossa on ”työrauha” ja johtajuus aikuisella. Tällöin lapsella on tilaa olla lapsi, eikä hänen tarvitse pelätä epäonnistumista tai kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat aikuisille. Turvallisessa kodissa, koulussa sekä harrastusympäristössä on selkeät säännöt.
Liian moni lapsi menee päivittäin yli siitä, mistä aita on matalin, koska aikuisen aito läsnäolo puuttuu lapsen elämästä ja hän saa päättää liikaa omista valinnoistaan. Itsetunto ja minäkuva eivät pääse kehittymään oikeaan suuntaan, jos valitaan helpoin tie.
Aidosti välittävä kasvattaja ohjaa lasta oppimaan elämässä tarvittavia taitoja. Asettamalla riman sopivan korkealle hän osaa vaatia asioita, joihin lapsi kykenee. Tällöin lapsi joutuu hieman pinnistelemään onnistuakseen ja oppii näin luottamaan kykyihinsä. Kun lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan, hän oppii ottamaan vastuuta tekemisistään ja on tyytyväinen saavuttamastaan kehityksestä. Tällaiset kokemukset ovat itsetunnon kehittymiselle ensiarvoisen tärkeitä.
Turvallinen ja välittävä aikuinen kulkee rinnalla ja on saatavilla. Usein lapsi tarvitsee hieman ohjausta ja kannustusta, jotta voi onnistua. Tämä aikuisesta usein mitättömältä tuntuva apu voi olla välttämätön edellytys askareissa eteenpäin pääsemiseksi.
Toisinaan aikuista tarvitaan selvittämään lasten välisiä erimielisyyksiä. Tällöinkin läsnäolo on tärkeää, jotta oikeudenmukaisuus voi toteutua eikä turvallisuudentunne pääse järkkymään. Pelon ilmapiirissä on vaikeaa olla oma itsensä, eikä silloin kykene antamaan itsestään parasta.
Lapsi tarvitsee rehellistä palautetta, jotta minäkuva voi kehittyä oikeaan suuntaan. Kehut tuntuvat parhaalta silloin, kun ne on oikeasti ansaittu.
Myös torut ovat paikallaan silloin, kun on toimittu väärin. Turvallinen ja hyvän itsetunnon omaava kasvattaja ei kaihda rangaistuksia, jos lapsi on toiminut väärin ja rikkoo toistuvasti sääntöjä ohjauksesta huolimatta.
Lapsi arvostaa johdonmukaista ja reilua aikuista, joka osaa pitää kiinni pelisäännöistä. Tällainen palaute tuntuu lapsesta tärkeältä ja menee useimmiten perille. Meidän aikuisten tulee myös muistaa, että jokainen lapsi on kehumisen arvoinen omana itsenään ilman alituista suorittamista.
Kun aikuinen pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan lapsen itsetunnon kehittymistä, kasvaa ihmisiä, jotka uskovat itseensä ja omiin kykyihinsä. Tällaisten ihmisten ei tarvitse kiusata tai vähätellä, vaan he osaavat iloita myös toisten onnistumisista.
Hyvän itsetunnon voi hankkia myös aikuisena, kun ympäröi itsensä ihmisillä, jotka toivovat sinulle hyvää. Lapsi ei voi valita omaa kasvuympäristöään, joten turvallisten aikuisten läsnäolo on hänen elämässään erittäin tärkeää. Oletko sinä yksi heistä?
Kommentit
Lähetä kommentti