Laadukas opetus luo edellytykset liikkumiselle ja huippu-urheilulle

Seuraava kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.11.2020.

  

Keskiviikkona 11.11. Yle TV1:n olympiakomitean puheenjohtajatentissä etsittiin ratkaisuja liikuntaan ja huippu-urheiluun liittyviin haasteisiin maassamme. Susanna Rahkamo painotti laajaa mahdollistamista ja liikuntainnostuksen lisäämistä järjestötyön kautta. Ilkka Kanerva olisi valmis satsaamaan perheisiin tekemällä liikuntakuluista kotitalousvähennyskelpoisia ja Sari Multala tukisi enemmän vanhempia lasten liikuttamisessa. Nämä keinot ovat tervetulleita, mutta mielestäni kaipaamme kipeästi myös uudistuksia, jotka varmistaisivat liikunnallisen tasa-arvon toteutumisen mahdollisimman laajasti.

                      Pystymmekö ottamaan kopin yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevista lapsista, joita seura- ja järjestötyö ei tavoita? Juuri tämä joukko tarvitsisi liikuntaa elämäänsä kaikista kipeimmin. Isolla osalla vanhemmista ei erilaisista tukitoimista huolimatta ole resursseja varmistaa lastensa riittävää ja laadukasta liikuttamista. Resursseja lasten liikuttamiseen kaivattaisiin eniten juuri silloin, kun lapsi on otollisimmillaan oppimaan liikunnalliset perustaidot ja omaksumaan liikuntatottumukset osaksi elämäänsä. Tämä ikävaihe osuu noin 5 ja 11 ikävuoden väliin, joten panostusta kaivattaisiin varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen alaluokille. Hiljattain julkistetussa Suomen mallissa kaavaillaan kaikille jonkin mieluisa harrastus koulupäivän yhteyteen.

                      Sen lisäksi meidän tulisi tarkastella vuonna 2014 uudistettua perusopetuksen opetussuunnitelmaa liikuntakasvatuksen osalta. Hyvää uudistuksessa oli se, että lajilähtöisyydestä luovuttiin ja lajitaitojen sijaan painotusta opetuksessa siirrettiin motoristen taitojen ja fyysisen kunnon osa-alueiden kehittämiseen. Kuitenkaan näiden liikunnallisten perustaitojen oppimiselle ei asetettu konkreettisia ikään sidottuja tavoitteita. Tämän seurauksena meillä ei ole takeita siitä, mitä perusopetuksen kaksi tai kolme pakollista liikunnan viikkotuntia pitävät sisällään. Liikuntataitojen osalta tavoitteeton opetus ei ole omiaan kehittämään lastemme liikunnallisuutta tavalla, joka antaisi eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen, saati loisi edellytyksiä huippu-urheilulle. Heikot liikuntataidot eivät takaa onnistumisia lajikokeiluissa, mikä on yksi tärkeimmistä liikunnan harrastamista edistävistä tekijöistä.

                      Opetussuunnitelman konkreettisten tavoitteiden lisäksi kaipaisimme enemmän liikuntapedagogisen koulutuksen omaavia opettajia varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen alimmille luokille. Toivon, että tuleva olympiakomitean puheenjohtaja ja muut maamme päättäjät ottavat myös nämä muutokset työn alle viipymättä.

 

Pasi Pitkänen, KM, LitM  

Kaavi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiusaamisblogi 1. Suvaitsevaisuus, oman arvon tunteen järkkyminen ja toimintamme rajat

Kiusaamisblogi 2. Arvottomuuden tunne altistaa kiusaamiselle

Tiesitkö, että lapsen rajoittaminen on pakollista, jotta hänelle voi kehittyä stressinsietotaidot?