Laadukas opetus luo edellytykset liikkumiselle ja huippu-urheilulle

Seuraava kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.11.2020.

  

Keskiviikkona 11.11. Yle TV1:n olympiakomitean puheenjohtajatentissä etsittiin ratkaisuja liikuntaan ja huippu-urheiluun liittyviin haasteisiin maassamme. Susanna Rahkamo painotti laajaa mahdollistamista ja liikuntainnostuksen lisäämistä järjestötyön kautta. Ilkka Kanerva olisi valmis satsaamaan perheisiin tekemällä liikuntakuluista kotitalousvähennyskelpoisia ja Sari Multala tukisi enemmän vanhempia lasten liikuttamisessa. Nämä keinot ovat tervetulleita, mutta mielestäni kaipaamme kipeästi myös uudistuksia, jotka varmistaisivat liikunnallisen tasa-arvon toteutumisen mahdollisimman laajasti.

                      Pystymmekö ottamaan kopin yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevista lapsista, joita seura- ja järjestötyö ei tavoita? Juuri tämä joukko tarvitsisi liikuntaa elämäänsä kaikista kipeimmin. Isolla osalla vanhemmista ei erilaisista tukitoimista huolimatta ole resursseja varmistaa lastensa riittävää ja laadukasta liikuttamista. Resursseja lasten liikuttamiseen kaivattaisiin eniten juuri silloin, kun lapsi on otollisimmillaan oppimaan liikunnalliset perustaidot ja omaksumaan liikuntatottumukset osaksi elämäänsä. Tämä ikävaihe osuu noin 5 ja 11 ikävuoden väliin, joten panostusta kaivattaisiin varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen alaluokille. Hiljattain julkistetussa Suomen mallissa kaavaillaan kaikille jonkin mieluisa harrastus koulupäivän yhteyteen.

                      Sen lisäksi meidän tulisi tarkastella vuonna 2014 uudistettua perusopetuksen opetussuunnitelmaa liikuntakasvatuksen osalta. Hyvää uudistuksessa oli se, että lajilähtöisyydestä luovuttiin ja lajitaitojen sijaan painotusta opetuksessa siirrettiin motoristen taitojen ja fyysisen kunnon osa-alueiden kehittämiseen. Kuitenkaan näiden liikunnallisten perustaitojen oppimiselle ei asetettu konkreettisia ikään sidottuja tavoitteita. Tämän seurauksena meillä ei ole takeita siitä, mitä perusopetuksen kaksi tai kolme pakollista liikunnan viikkotuntia pitävät sisällään. Liikuntataitojen osalta tavoitteeton opetus ei ole omiaan kehittämään lastemme liikunnallisuutta tavalla, joka antaisi eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen, saati loisi edellytyksiä huippu-urheilulle. Heikot liikuntataidot eivät takaa onnistumisia lajikokeiluissa, mikä on yksi tärkeimmistä liikunnan harrastamista edistävistä tekijöistä.

                      Opetussuunnitelman konkreettisten tavoitteiden lisäksi kaipaisimme enemmän liikuntapedagogisen koulutuksen omaavia opettajia varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen alimmille luokille. Toivon, että tuleva olympiakomitean puheenjohtaja ja muut maamme päättäjät ottavat myös nämä muutokset työn alle viipymättä.

 

Pasi Pitkänen, KM, LitM  

Kaavi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huomioita lasten ja nuorten elintavoista ja niiden vaikutuksista heidän hyvinvointiin

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 15.11.2023 Viime aikoina ei ole voinut välttyä huolestuttavilta uutisilta lasten ja nuorten elintavoista ja niiden negatiivisista vaikutuksista heidän elämään.   Moni alaikäinen viettää suurimman osan valveillaoloajastaan tuijottaen jonkin älylaitteen näyttöä, pelaamisen, somettamisen tai videoiden katselun merkeissä. Somemaailmassa tarkkaavaisuutemme siirtyy asiasta toiseen muutaman sekunnin välein etsiessämme mielenkiintoisempia sisältöjä. Tämä on yksi iso syy peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon romahtamiseen, sillä oppiminen vaatii pidempikestoista yhteen asiaan keskittymistä. Älylaitteiden kautta totumme saamaan mielihyväntunteen helposti ilman ponnistelua. Tämän seurauksena pientäkin vaivannäköä vaativat tehtävät arjessa alkavat tuntua vastenmieliseltä tuoden lisähaasteita oppimistilanteisiin.   Riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamisesta on tullut lisääntyneen ruutuajan myötä entistäkin vaikeampaa. Mik
Lue lisää

Lääkkeitä liikkumattomuuteen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen

Tämä kirjoitus on jatko-osa 22.3. ilmestyneeseen kirjoitukseeni lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittämisestä. Kirjoitin aiheesta eduskuntavaalien alla toivoen ehdokkailta kannaottoja, miten liikkumista voitaisiin lisätä. Presidentti Sauli Niinistökin otti kantaa 13.4. valtiopäivien avajaispuheissaan suomalaisten heikkenevään kuntoon ja lihavuuden lisääntymiseen.     Nyt viime päivinä asiaa on käsitelty Savon Sanomien juttusarjassa, jossa eri tahot ovat esitelleet näkemyksiään ja kokemuksiaan lasten liikkumisesta ja koululiikunnasta.   Tässä kirjoituksessani esitän taustaa ja perusteluita sille, miten lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä voitaisiin yksinkertaisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä kehittää.   Harrastamisen Suomen malli on ollut hyvä yritys lisätä lasten hyvinvointia, mutta liikkumisen osalta se tavoittaa huonosti juuri niitä, jotka tarvitsisivat liikkumista eniten. Osa päättäjistä vaatii yhtä tai useampaa lisäliikuntatuntia viikkoon. En usko sen tu
Lue lisää

Lasten fyysisen toimintakyvyn parantaminen ei vaadi taikatemppuja tai lisäkustannuksia

THL:n selvityksen mukaan noin 60% suomalaisista liikkuu suosituksen mukaan liian vähän. Tästä seuraa valtiollemme 4,7 miljardin euron vuosittaiset kulut. Viimeisimmän  Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa  (LIITU) -tutkimuksen mukaan riittävästi liikkuvien lasten määrä on edelleen vähentynyt. Suunta, jossa lasten fyysinen toimintakyky heikkenee, on ollut jo vuosia havaittavissa, mutta korjaustoimenpiteissä ei olla tähän mennessä onnistuttu.   Näin eduskuntavaalien alla asiaa on onneksi nostettu esiin aiempaa enemmän. Keskusteluissa ei ainakaan toistaiseksi ole kuultu mitään merkittäviä korjausehdotuksia. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkumista pitää lisätä.    Lähes parinkymmenen vuoden luokan- ja liikunnanopettajan työurani aikana olen havainnut, että oppilailla juoksuaskeleiden määrä on vahvassa yhteydessä riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamiseen. Juoksun kautta tuleva iskutus ja hengästyminen ovat ensiarvoisen tärkei
Lue lisää