Miten pysäytämme lasten ja nuorten fyysisen kunnon rappeutumisen?

Seuraava kirjoitus on kannanotto lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen maassamme. Kirjoitus on julkaistu hieman muokattuna aiemmin Savon Sanomissa mielipidekirjoituksena.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja fyysinen toimintakyky ovat aiheita, joista uutisoidaan aika ajoin tiedotusvälineissä. Media nostaa esiin huolen lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja fyysisen kunnon heikkenemisestä usein uusien liikuntasuositusten tai kouluissa tehtävien Move-mittausten tulosten julkistamisen yhteydessä.  

 

Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen tärkeistä arjen tehtävistä. Nyt kun on palattu kesälomilta koulutyöhön, on paikallaan kerrata yksinkertaisia keinoja, jotka auttavat koululaisia riittävän fyysisen toimintakyvyn saavuttamisessa.  

 

Kestävyyskunto on fyysisen toimintakyvyn kivijalka ja se karttuu, kun liikkuu päivittäin riittävän määrän sopivalla rasituksella. Lapsille luontevaa kestävyysliikuntaa on esimerkiksi koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä. Puolen kilometrin koulumatka tuo viikossa viisi kilometriä ja lukuvuodessa 200 kilometriä hyödyllistä kestävyysharjoittelua. Uskallan väittää, että jo tämä määrä reippaasti käveltynä takaa alakouluikäiselle fyysisen toimintakyvyn kannalta riittävän kestävyyskunnon. 

 

Juokseminen ja hyppääminen vahvistavat monipuolisesti kasvavan lapsen elimistöä. Olisi suotavaa, että näitä tulisi säännöllisesti viikoittain sopiva määrä koko oppivelvollisuusajan. Kun kooltaan pienen lapsen vartalo saa juoksusta ja hypyistä elimistöä vahvistavaa iskutusta, keho kestää kasvun myötä vastaavan kuormituksen myös isompana. Tämä luo edellytyksiä liikunnan monipuoliselle harrastamiselle aikuisiällä. 

 

Heittäminen ja erilaiset pallopelit ohjaavat kehoa toimimaan sulavasti, havainnoimaan ympäristöä ja reagoimaan erilaisiin ärsykkeisiin valppaasti. Heittoliikkeen oppiminen on yksi liikunnallisten perustaitojen kulmakivistä. Heittoharjoittelun myötä opitaan jaloilla tehtävä painonsiirto, jonka avulla voima siirretään heitettävään välineeseen koko vartalon läpi kulkevan liikevirtauksen kautta. Tätä taitoa tarvitaan arkielämässä erilaisten työvälineiden, kuten lapion, haravan tai sahan käytössä. Pallopeleissä opitaan hahmottamaan omaa liikettä ja etäisyyksiä suhteessa pelivälineeseen ja toisiin liikkujiin. Nämä taidot auttavat liikkumaan turvallisesti vilkkaasti liikennöidyllä kadulla. 

 

Jokainen kasvava lapsi pystyy omaksumaan terveyden ja toimintakyvyn kannalta riittävät liikunnalliset perustaidot siinä missä luku-, kirjoitus- tai laskutaidonkin, kunhan siihen järjestetään aika, paikka, ohjaus ja riittävä määrä harjoittelua. Kuka ottaa tästä vastuun? Mielestäni vanhempien tulisi ensisijaisesti huolehtia siitä, että lapsille tulee riittävä määrä päivittäistä kestävyysliikuntaa. Koulun taas tulisi varmistaa, että lapsi saa peruskoulun aikana riittävät motoriset perustaidot sekä riittävän lihaskunnon. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan ohjeistus, jotta lasten kanssa työskentelevät aikuiset tietävät, mitä tavoitellaan ja miten tavoitteeseen päästään. Vuonna 2014 uudistetusta peruskoulun opetussuunnitelmasta puuttuvat kuitenkin konkreettiset tavoitteet niin fyysisen kunnon kuin motoristen perustaitojen osalta. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon tällä on vaikutusta kehnoon nykytilanteeseen. 

 

Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisellä toimintakyvyllä on vahva yhteys henkiseen hyvinvointiin ja liikuntataitojen harjoittelulla kognitiiviseen oppimiseen. Lieneekö sattumaa, että Suomi on pudonnut myös Pisa-tuloksissa kärkisijoilta viimeisen 10 vuoden aikana ja koululaisten mielenterveysongelmat ovat koko ajan lisääntyneet? 

 

Peruskoulussa tavoitamme päivittäin lähes kaikki maamme lapset ja siellä työskentelevät korkeakoulututkinnon suorittaneet pedagogiikan ammattilaiset. Löytyykö maastamme parempaa paikkaa turvata lapsillemme riittävä fyysinen toimintakyky ja tuottaa yhteiskuntaamme työntekoa kestäviä kansalaisia tuleville vuosikymmenille? 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huomioita lasten ja nuorten elintavoista ja niiden vaikutuksista heidän hyvinvointiin

Lääkkeitä liikkumattomuuteen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen

Lasten fyysisen toimintakyvyn parantaminen ei vaadi taikatemppuja tai lisäkustannuksia