Yksimielinen koulupäätös, Kaavin valtuusto ja Sakkeus

Uusi valtuusto on aloittanut työnsä ja yhteistyö valtuustoryhmien kesken on lähtenyt käyntiin pääosin erittäin lupaavasti. Viime tiistaina Kaavin kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti sopimuksen yläkouluopetuksen järjestämisestä yhteistyössä Tuusniemen kunnan kanssa. Perussuomalaiset esittivät sopimukseen liitettäväksi pontta. Sen tarkoituksena oli ilmaista valtuuston tahtotilaa selvittää yläkouluopetuksen tulevaisuutta Koillis-Savon alueella yhteistyössä lähikuntien kanssa kartoittaen myös mahdollisuutta, voisiko yläkoulu toimia jonain päivänä Kaavilla.

 

Ponsi ja sen mahdollinen hyväksyminen oli merkittävä tekijä sille, että ensin käsitelty varsinainen päätös yläkouluopetuksen järjestämisestä saatiin tehtyä yksimielisesti. Kun seuraavaksi käsiteltiin ponnen hyväksymistä, niin porukka ei ollutkaan enään niin yksimielistä. Rakentavan Kaavin valtuutetut olivat kyllä tehneet jo aiemmin selväksi, etteivät pitäneet ajatusta ponnen lisäämisestä hyvänä. Puheenjohtajan avattua keskustelun molemmat rakentavan Kaavin valtuutetut ilmoittivatkin, että eivät kannata ponnen lisäämistä päätökseen.  Kun viimein useiden puheenvuorojen jälkeen asiasta päästiin äänestämään, niin osalle valtuutetuista tuli yllätyksenä, että Keskustan ja Demareiden valtuutetut äänestivätkin pontta vastaan. Monet heistä olivat aiemmin pitäneet sitä hyvänä ajatuksena ja antaneet ymmärtää, olevansa ponnen takana. Jos perussuomalaiset eivät olisi esittäneet pontta päätöksen liitteeksi, heiltä olisi todennäköisesti tullut omanlainen kannatettu esitys yläkouluopetuksen järjestämisestä. Nyt saimme näennäisesti yksimielisen päätöksen, mutta oliko se tulevan yhteistyöhengen kannalta paras mahdollinen lopputulema, jää nähtäväksi?

 

Perjantaina koulussa käsittelimme 4. luokkalaisten kanssa uskontotunnilla kertomusta Jeesuksesta ja Sakkeuksesta.  Ihmiset suhtautuivat Sakkeukseen halveksuvasti, koska hän toimiessaan tullimiehenä oli hankkinut suuren omaisuuden keräämällä ihmisiltä liikaa veroja. Ihmisten hämmästys oli suuri, kun Jeesus halusi illastaa Sakkeuksen kotona vieraillessaan paikkakunnalla. Monet kyselivät närkästyneenä, että miksi Jeesus aterioi syntisen miehen kotona ja eikö Jeesus tiennyt, että Sakkeus oli epärehellinen? 

 

Jeesuksen vierailu kuitenkin mullisti Sakkeuksen elämän ja hän halusi hyvittää epärehelliset tekonsa. Sakkeus lupasi antaa puolet omaisuudestaan köyhille ja maksaa takaisin nelinkertaisesti niille, joilta oli kerännyt liikaa veroja. Pohdimme oppilaiden kanssa, mikä oli saanut Sakkeuksen alun perin toimimaan epärehellisesti ja miksi hän Jeesuksen tapaamisen jälkeen halusi parantaa tapansa. 

 

Miten Sakkeus ja Kaavin politiikka liittyvät toisiinsa? Molemmissa tapauksissa kysymys on mielestäni pohjimmiltaan luottamuksesta toisen ihmisen rehellisyyteen ja hyvyyteen. Sakkeus oli todennäköisesti menettänyt uskonsa ihmisten hyvyyteen ja siihen, että hänen hyväksyttäisiin yhteisöön, minkä vuoksi hän toistuvasti peri asiakkailtaan liikaa veroja. Huijatuksi tulleet ihmiset taas halveksivat Sakkeusta, koska aavistivat hänen toimivan vilpillisesti, eivätkä voineet uskoa hänestä hyvää.  Jeesus kuitenkin kohtasi Sakkeuksen rakastavasti ja hyväksyvästi, kuten kenet tahansa ihmisen. Tämä sai Sakkeuksessa aikaan muutoksen ja hän halusi parantaa tapansa. Voisimmeko oppia tästä jotakin?

 

Kaavilaisessa päätöksentekokulttuurissa on vuosien saatossa totuttu mitä erilaisempiin yllätyksiin. Jo ihan lähimenneisyydessä on ollut laittomasti koollekutsuttuja kokouksia, vetoomuksia valtuuston pikaisesta koollekutsumisesta sekä yllättäviä puheenjohtajavalintoja. Tyypillistä näissä tilanteissa on se, että osa valtuutetuista ja kokoukseen tulijoista tietää, mitä tuleman pitää ja osa ei. Tämän viikkoisessa valtuustonkokouksessakin ponsiesityksen kohdalla osalle valtuutetuista oli selvää jo ennen kokousta, ettei ponsiesitystä tulla kannattamaan ja osalle ei. Pontta oltiin kuitenkin valmisteltu ja muokattu yhteistyössä kaikkien ryhmien kesken ja valtuutetulla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä esityksestä valtuutettujen yhteisessä Whatsapp-ryhmässä. 

 

Tietojen ja omien mielipiteiden salailu ei lisää avoimuutta eikä myöskään  synnytä luottamusta valtuutettujen keskuudessa. Olen kysynyt itseltäni useasti ja haluaisin kysyä myös kanssavaltuutetuilta, että miksi emme kertoisi ajatuksistamme avoimesti toisillemme, jos olemme vaalikampanjassa liputtaneet avoimuuden puolesta?

 

Uskaltaisimmeko jatkossa luottaa itseemme ja toisiimme siinä määrin, että kerromme reilusti, mitä ajattelemme ja toisimme sen ajoissa toisten valtuutettujen ja jos mahdollista myös kuntalaisten tietoisuuteen? Mielestäni Rakentava Kaavi oli ainut puolue, joka toimi suoraselkäisesti Perussuomalaisten esittämää pontta kohtaan. Haluan antaa heille tästä tunnustusta. Meillä muilla sen sijaan on vielä parannettavaa (kotiehtäviä tekemättä) avoimuuden suhteen. 

 

Haluan vielä korostaa, että mielestäni lopputuloksella ei tässä ponsiasiassa ollut lopulta juurikaan merkitystä vaan tavalla, miten siihen päädyttiin. Toivotaan, että otamme tästä opiksemme ja pystymme avoimempaan päätöksentekoon jatkossa.